Tämä osa tulikin aikaisemmin. (; Lopussa on taas jälleen kerran perijä-äänestys. Miten ne niin nopeasti aina tulevat... Ja pyydän näin etukäteen anteeksi osan lyhyyttä.

***

Normit perusasiat ensin läpi...

Pinjan lähdöstä oli jo kulunut jonkin aikaa. Koska Paul oli jo kasvanut lapseksi, saivat Bruce ja hänen vaimonsa Onerva nyt enemmän aikaa toisilleen.

Talon vanhukset sen sijaan hoitivat talon asukkaista ja sen kunnosta. Molempien elämä oli jo loppusuoralla, joten he päättivät jotenkin olla hyödyksi asunnolle. Lisa mm. siivoi ahkerasti sillä välin, kun Nikolas hommasi syötävää.

***

Nikolas ja Lisa tiesivät, että heidän aikansa olisi pian ohi. Lisan pedatessa sänkyä aikaisin aamulla, hiipi Nikolas tämän taakse ja halasi tätä tiukasti. Lisa ihmetteli miehen outoa käytöstä, johon Nikolas vastasi: "Tiedän että kohta on aika. Mutta missä ikinä oletkin, olen aina luonasi. Myös taivaassa."

(Kaunis kuva, ei muuta. Viimeinen tanssi..)

Myös Onervan ja Brucen rakkaus kukoisti, tosin heille eivät pelkät halit ja suudelmat riittäneet. Ja tadaa, musitin miehen nimen!

Myös Paulin sosiaalinen puoli oli kunnossa. Hän toi useita kertoja kavereita koulusta kotiin, varsinkin tämän tytön, jonka kanssa viihtyi hyvin.

Mutta jokainenhan tarvitsee joskus omaa rauhaa. Tällä kertaa päätti Paul yksin mennä laskemaan punaista liukumäkeä pitkin, tosin, se taisi pelottaa poikaa hieman...

Samana iltana saapui Viikatemies vierailulle. Nikolas oli kuullut ohimennen Lisan henkäyksen vessasta, jolloin oli avanut oven juuri nähdäkseen, kuinka Lisa katsoi surullisin silmin häntä.

"En halua kuolla... Haluan pysyä luonasi!" itki Lisa surullisena. Nikolas yritti olla itkemättä. Itkemisen sijaan ravisti hän hitaasti päätään ja hymyili rakkaalleen.

"Ei. Mene sinä edeltä. Tulen pian perässä."

Asia oli sovittu. Viikatemies osoitti kärsimättömänä tiimalasiaan ja murahti. Lopulta kääntyi Lisa itsevarmana Viikatemiestä päin, nyökkäsi lyhyesti ja hymyili: "Selvä."

Tässä lepäävät siis Maria (kantaäiti) ja Lisa (Marian lapsen vaimo).

Paul oli vielä nuori, mutta ymmärsi hyvin tapahtuneen. Hän otti asian hyvin raskaasti ja itki sydämensä kyllyydestä.

Onerva rakasti äitiään syvästi, mutta yritti silti saada muut paremmalle tuulelle. Lopulta kun aamiainen oli syöty, ei Nikolas pystynyt enää pidättelemään kyyneleitään. Hän käänsi nopeasti päänsä poispäin. Hän ei hallunut itkeä. Ei.

Vaikka aamu sarastaisi pian, palasi Nikolas hiljaa sänkyynsä. Hän tuijotti hetken Lisan nukkumasijaa ja tunsi kuinka hänen kurkkuaan kiristi. Hän huokaisi ääni täristen, jonka jälkeen painoi päänsä tyynylle ja nukahti...

Seuraavana aamuna unohdettiin suru hetkeksi, kun Onerva oli lähtenyt töihin. Kaikki talon miehet + poika jorasivat yhdessä. Ja tietenkin se tapahtui vessassa.

Samana iltana saapui Viikatemies jälleen vierailulle. Kuten viimeksikin, osoitti hän kyllästyneenä tiimalasissa valuvaan hiekkaan. Nikolas muisteli hetken kaikkia tapahtumia hänen elämänsä aikana, kunnes kääntyi Viikatemiestä päin ja nyökkäsi.

Ja niin oli Nikolas poissa. Bruce ja hänen poikansa Paul juoksivat juuri paikalle todistaakseen Nikolaksen kuoleman. Molemmat ottivat Nikolaksen kuoleman raskaasti.

Ja tässä he nyt sitten ovat. Nikolas (Marian lapsi, toisen sukupolven edustaja), Maria (kantaäiti) ja Lisa (Nikolaksen vaimo).

Sinä yönä nukkui Paul vanhempiensa sängyssä, sillä oli liian järkyttynyt nukkuakseen yksin omassa sängyssään. Bruce peitteli poikansa huolellisesti ennen tämän nukahtamista, jonka jälkeen painui itsekin pehkuihin.

Myös Onerva oli allapäin. Hän istui koko yön ruokapöydän äärellä isänsä tekemiä leipiä syödän, olivat ne vanhoja tai eivät.

Alamäki senkuin jatkui. Heti parin päivän kuluttua antoi Brucen pomo tälle potkut huonosta työnteosta. Bruce palasi masentuneena takaisin kotiin.

Jumala (eh, eikös se ollut silleen että pelaaja itse on omien simiensä jumala..? Noh, anteeksi...) ei ollut todellakaan Francisien puolella. Vielä samana yönä kuului matalia askeleen ääniä pihalta. Rosvo tarkkaili innoissaan ikkunoista sisään ja ilahtui huomatessaan, että kaikki nukkuivat.

Hän murtautui taloon ja jäi tähystelemään pitkää käytävää. Yhtäkkiä kuuli hän juoksevia askeleita makuuhuoneesta, jolloin hän itse juoksi ulko-ovesta ulos.

Juoksija oli ollut Onerva. Hän oli nähnyt pilkkeen rosvosta, joka oli juossut takapihalle. Hädissään tarttui hän puhelimeen ja soitti poliisille.

Poliisi, joka oli pyörinyt niillä kulmilla sinä hetkenä, saapui niin pian kuin suinkin paikalle.

Onerva oli juossut ulos peloissaan kun hänen miehensä yhtäkkiä saapui paikalle.

"Onerva, mennään naimisiin." Onerva ei voinut uskoa korviaan. Hän vain katsoi silmät suurena miestään, joka tarttui häntä kädestä ja otti esiin sormuksen.

"IDIOOTTI! Tiedätkö että takapihallamme on parhaikaa rosvo?!" huusi Onerva kauhuissaan miehelleen. Bruce nyökkäsi ja sujautti sormuksen Onervan sormeen.

Äsken kuohuavasta vihasta huolimatta oli Onerva nyt täysin lumottu. Hän tuijotti ihmeissään kultaista sormusta hänen sormessaan, jonka jälkeen hän onnellisena kiljahti ja hyppäsi miehensä syliin.

Samaan aikaan takapihalla oli poliisi saanut rosvon vangittua. Rosvo oli päättänyt viedä sen jonkin jutun (osaan selittää). Korvaukseksi saatiin n. 6000 simoleonia.

Mutta tätä tuoretta avioparia ei korvausrahat kiinnostaneet pätkäänään. He olivat siirtyneet makuuhuoneen puolelle, jossa jatkoivat puuhiaan tietämättä mistään mitään. 

Yh, pervo poliisi. :(

Oli jo kulunut pari kuukautta Nikolaksen ja Lisan kuolemasta, ja elämä alkoi taas loistaa tässä talossa. Onerva kävi ahkerasti töissä, kuten myös Paul koulussa. Bruce sen sijaan oli päättänyt pysyä kotona, ja hoiti mielellään Nikolaksen hankkimia fisuja.

Kuten sanottu, teki Onerva ahkerasti töitä. Hän oli jopa saanut urapalkinnon, jolla pystyi valmistamaan ja myymään lääkkeitä.

Sattuisiko joku tietämään, miksi mieshaamut aina saavat silmälasit? -_-

Vihdoin koitti se aamu, jolloin Paul katsoi kärsimättömänä televisiota; tänä iltana olisi nimittäin hänen aika kasva aja siirtyä yliopistolle.

Iltapäivällä oli Bruce leikellyt hiuksiaan, ja näyttikin hyvin komealta. Onerva helli hetken mistään, kunnes kiirehti töihin.

Onervan ollessa töissä, oli vihdoin Paulin aika kasvaa teiniksi. 

Tällainen komea tietotavoitteinen poika hänestä kasvoi, joka sai yhden stipendin. Stipendin saatuaan puki hän ulkovaatteet ylleen ja siirtyi ulos odottamaan taksia, joka veisi hänet yliopistolle...

***

Ja niin alkaisi hänen ja hänen siskonsa elämä yliopistolla!

***

ÄÄNESTYS!

Ainoa tyttö, Pinja.

Tavoite, tieto.

Horoskooppi, oinas.

Mieltymykset, pitää paksuista & taiteellisista simeistä ja inhoaa menestyneitä simejä.

Ainoa poika, Paul.

Tavoite, tieto.

Horoskooppi, oinas.

Mieltymykset, pitää työttömistä & urheilullisista simeistä, inhoaa menestyneitä simejä.

 

Siinä se, ääniä tulemaan! ^^